1990-luvun lopulla aloitin opiskelun Yhdysvalloissa. Yliopiston koulutusohjelmavaatimusten vuoksi jouduin ilmoittautumaan kurssille, jonka nimi oli tuolloin Klassisen ajan ja keskiajan filosofia (PHL 240). Olin ennen tuota kurssia opiskellut yhden kurssin filosofiaa lukiossa ja koko oppiaine meni tuolloin yli hilseen. Mutta 22-vuotiaaseen minään klassisen ajan ja keskiajan filosofia tekivät lähtemättömän vaikutuksen.
Tuon kurssin seurauksena minun elämänkatsomukseeni on merkittävästi vaikuttanut Aristoteles.
Aristoteles löytyy merkittävin osin länsimaisen tieteen ja filosofian historiasta, joskus häntä tituleerataan myös lääketieteen pioneeriksi. Hän on merkityksellinen psykologialle, etiikalle ja politiikalle, ja myös jossakin määrin runoudelle. Aristoteles oli ensimmäinen merkittävä tiedepohjainen ajattelija, ensimmäinen tutkija, joka pyrki löytämään selityksiä havainnoilleen.
Aristoteles piti myös ihmiselle tärkeänä hyvän elämän elämistä ja kultaista keskitietä.
Nuorelle minulle tärkein oli ajatus potentiaalista.
Aristoteleen kuuluisan tammenterhovertauksen kautta pääsin käsiksi ajatukseen siitä, että yksilön mahdollisuudet kehittyä ovat tavallaan rajattomat ja jokaisessa meissä olemassa. Tammenterhossa uinuu aina tammen mahdollisuus. Ajatus pohjaa hylemorfismiin, eli jaotteluun, jossa olevainen voidaan jakaa muotoon ja aineeseen. Muoto on aineen toteutumista, eli aineessa oleva potentiaali tulee sopivissa oloissa todeksi eli aktualisoituu. Tämän vuoksi uskon, ja olen aina uskonut, siihen, että jokainen pystyy ja osaa, kun saa mahdollisuuksia ja oppii. Ja oppiminen vaatii vain aikaa ja henkilökohtaista kasvua.
Aristoteleen merkittävyyttä nykyihmisen ajattelulle korostaa, että hänen ajatuksiaan ovat hyödyntäneet mm. keskiajalla ns. Aristoteles-kommentaareja eli hänen ajatuksiaan tulkitsevia teoksia tuottaneet kristityt oppineet, islaminuskoiset filosofit ja uskontoa ja Aristoteleen esitieteellisiä ajatuksia yhdistämään pyrkineet skolastikot. Nykymaailmassa onkin pelottavinta erityisesti se, miten etäälle yhteisistä juurista ääriajattelu on yhteisen hyvän elämän tavoittelun viskannut. Ääriajattelumalleihin kuuluvat mielestäni uskonnon ylikorostaminen, yksilön oman erinomaisuuden ylikorostaminen, yhteiskunnan merkityksen ylikorostaminen ja rahan merkityksen ylikorostaminen.
Mitä ajatuksia herää seuraavasta?
(Voit kirjata omia ajatuksia vaikka paperille ennen kuin luet minun ajatukseni)
Jos suomalainen, suomalaisen yhteiskunnan kouluttama korkean palkan saava ammattilainen näkee köyhemmässä valtiossa kasvaneen toisen alan ammattilaisen tekemän tuotteen heikompilaatuisena ja pitää sitä maapallon resurssien tuhlaamisena, ja suomalainen yritys on tietoisesti siirtänyt tuotantonsa köyhempään valtioon, mikä on juurisyy?
Ajatuksia:
* suomalainen ammattilainen on yhteiskunnan kouluttama
* suomalainen ammattilainen saa palkkaa
* suomalainen ammattilainen näkee oman työpanoksensa maapallon suhteen tärkeänä
* suomalainen ammattilainen näkee kaiken työn arvon suhteessa maapallon resursseihin
* suomalainen ammattilainen ei näe oman koulutuksensa aikaansaamaa ympäristövaikutusta
* suomalainen ammattilainen ei näe oman toimintansa ja hyvinvointivaltiossa elämisensä aikaansaamaa ympäristövaikutusta
* suomalainen yritys pyrkii lisäämään tuotteelle katetta
* suomalainen yritys pyrkii pienempiin tuotantokuluihin
* suomalainen yritys työllistää köyhän valtion ihmisiä
* suomalainen yritys tuo työllistäjänä tuloja köyhään valtioon
* suomalainen yhteiskunta kouluttaa ammattilaisia yhteiskunnan varoin
* suomalainen yhteiskunta tarvitsee verotuloja hyvinvointivaltion elintason ylläpitämiseen
* köyhemmässä valtiossa asuva työntekijä työllistyy suomalaiseen yritykseen
* köyhemmässä valtiossa asuvan työntekijän työpanosta pidetään maapallolle kuormittavana suomalaisen ammattilaisen toimesta
* köyhemmässä valtiossa asuvan työntekijän työn laatu ei riitä suomalaiselle ammattilaiselle
On paljon asioita, jotka vaikuttavat tulkintaan, ja joita ei voi päätellä suoraan tekstistä (omat huomiot pyrin kirjaamaan suoraan, mutta nekin ovat varmasti jollakin tapaa jo olemassaolevan tiedon kautta värittyneitä, sillä objektiivisuus on ihmiselle todella vaikeaa). Ei voi esimerkiksi tietää, miten paljon köyhän maan työntekijää hyödyttää suomalaisen yrityksen työllistys (viekö työnantaja suurimman osan palkasta)? Millainen vaikutus suomalaisen yrityksen työllistämisellä on koko köyhän valtion talouteen?
Kuka on avainasemassa?
Ketä tarvitaan ja mihin?
Mikä on koko toiminnan tavoite?
On sanonta, "saavutetuista eduista ei tingitä". On myös sanonta, "metsää ei näe puilta".
Ajattelen, että jo se, että olen saanut (joskin lainarahalla) opiskella Yhdysvalloissa, asettaa minut ja niin monen muun koulutetun ihmisen sellaiseen asemaan keskustelussa, että meidänlaistemme etuoikeutettujen äänellä on maapallon tasolla merkitystä. Olen 44-vuotias ja opin yhä ymmärtämään kaikkea.
Ehkä joskus olen jo tammi, ja toivottavasti sopivasti keskellä tietä.
Kuva: onnimanni
Kommentit
Lähetä kommentti