Mindfulnessin juuret ovat 1970-luvun lopussa, jolloin molekyylibiologian tohtori Jon Kabat-Zinn kehitteli buddhalaisten ajatusten pohjalta stressinhallintamenetelmän (MBSR, Mindfulness-Based Stress Reduction). Menetelmä kehittyi lääketieteelliseen suuntaan ja buddhalaiset viitteet poistettiin.
Moni sanoo, että esimerkiksi joogan tai pilateksen harrastaminen on vaikeaa, koska lajit ovat hidastempoisia ja vaativat keskittymistä. Tämä kertoo paljon siitä, miten suorituskeskeisiä olemme. Elämä on kuin loputon tehtävälista jääkaapin ovessa. Päivää suoritetaan yksi tehtävä kerrallaan - rasti ruutuun ja seuraavaan asiaan. Koskaan ei synny valmista, tekemättömät työt odottavat mielen perukoilla. Sisäinen kertoja sättii, arvostelee. Kertoo, miten tuokin kassatäti katsoi arvostellen ostoksiasi ja mitähän sekin sinusta ajattelee. Kollega töissä hymyilee sinulle, kertojan mukaan säälivästi. "Tietäisitpä sinäkin, mitä sinusta oikeasti puhutaan".
Mieli toimii herkästi automaatiolla, eli mielen puheen tuottamat tulkinnat syntyvät automaattisina reaktioina. Mutta kun mieli joustaa, eteen tulevat asiat on helpompi ottaa sellaisina kuin ne ovat, ilman mielen tuottamia harhatulkintoja. Emme voi tietää, mitä toinen ajattelee, ellei hän sitä meille sano.
Sosiaalisessa mediassa korostuu usein negatiivinen somepuhe, ja tämä vääristää ihmiskuvaa. Toiset ihmiset alkavat näyttäytyä räyhääjinä ja ilkeilijöinä. Mielen negatiivinen puhe saa lisää voimaa ja usko toisiin ihmisiin hyvinä tyyppeinä horjuu. Pikkusiskoni sanoi joskus, että ahdistavissa hetkissä auttaa hänen jostain kuulemansa neuvo kiinnittää pelottavissa ja kauheissa tilanteissa huomio niihin, jotka auttavat. Aivotutkija Katja Saarikiven mukaan tutkimusnäyttöä on mm. siitä, että läheisen ihmisen uhkaaminen aiheuttaa ihmisen aivojen kipualueiden aktivoitumisen (Leppävuori, 2016). Ihminen on siis haavoittuva kahdestakin suunnasta - yksilölle on luonnollista tuntea empatiaa ja samalla mielen puhe saattaa tuottaa negatiivista narratiivia. Ei siis yhtään ihme, jos moni kokee tarvetta some-paastolle.
Tietoisen läsnäolon harjoittelun ei tarvitse olla hankalaa ja vaikeaa, vaan läsnäoloa ja mielen puheen hillitsemistä voi harjoitella vaikka arjen askareiden lomassa. Esimerkiksi haravoidessa pihaa voi keskittyä liikkeeseen, jota kädet ja vartalo tekevät, ilmassa oleviin tuoksuihin, lehtien väreihin. Ei miettiä menneitä tai tulevaa. Ajatukset saavat tulla ja mennä, mutta niihin ei jäädä kiinni. On vain meditatiivinen liike, hetki, tehtävä ja päänsisäinen hiljaisuus.
Leppävuori, A. (2016). Miksi ihminen auttaa toista? Kysyimme muun muassa sosiaalipsykologilta, aivotutkijalta ja kauppatieteilijältä. Yle Uutiset: Media. Saatavana: https://yle.fi/uutiset/3-8731057 Haettu: 26.9.2020
Kuunteluvinkki:
Ylen Tiedeykkönen: Jos elämä murjoo, joustava mieli auttaa - ja sitä voi harjoitella. (toim. Jaana Sormunen, haastateltavana psykologi, psykoterapeutti Arto Pietikäinen).
Kuva: onnimanni
Kommentit
Lähetä kommentti