Markkinoinnin näkökulmasta ihanteellinen terveys- ja hyvinvointialan ammattilainen on terveyden perikuva. Terveyden perikuvat toimivat antamiensa ohjeiden mukaan 100-prosenttisesti. Nämä terveyden majakat kertovat sinulle millainen sinun tulisi olla, ja pelkällä olemuksellaan tiedottavat sinulle mitä teet väärin joka päivä.
Näytin yhdelle asiakkaalle taannoin tasapainolautaharjoitusta, ja hän totesi, että "Kiva, ettei ole aina ihan helppoa teillekään!"Ne "Te" ovat niitä terveyden perikuvia. Niitä "Teitä", jotka ovat oppineet luistelemaan ja kävelemään yhtäaikaa. Ensimmäiset voltit neljänteen ikävuoteen mennessä, ja liikuntaura jääkiekon, voimistelun, uinnin ja koripallon parissa yleisurheilu sivuaineena täydessä vauhdissa jo esikouluun tultaessa.
Lapsena minulla oli hidas liikuntasytytys. Aloin vain liikkumaan. Pikkuveljen kanssa pelattiin sulkapalloa pihalla useita tunteja kunnes mailat menivät rikki ja jatkettiin tennismailoilla, jotka olivat alkuun vähän raskaita käyttää. Ei varsinaisesti pelattu millään säännöillä, yritettiin yleensä vain pitää pallo ilmassa mahdollisimman monta lyöntiä. Isä järjesti meille joskus juoksuharjoituksia autotallin takana, kellotettiin jotain matkoja. Kerran tehtiin isän kanssa pitkä hiihtoretki tädin luo, meillä oli mukana eväätkin ja reissuun meni koko päivä. Talvisin käytiin joskus luistelemassa lähellä olevalla pienellä lammella, huonolla tekniikalla, mutta kunhan liikuttiin. Laskettiin mäkeä, pelattiin kotipihalla jalkapalloa ja sählyä (osin jääkiekkomailoilla). Koulussa olin liikunnassa pääsääntöisesti virallisissa taidoissa huono, mutta en koskaan lintsannut liikunnasta. Kävin judoharjoituksissa, soitin viulua ja lauloin kuorossa.
Aikuisiällä olen kokeillut vaikka mitä lajeja. Siksi, että se on ollut kivaa. Vaikka liikkujana olen sammaloitunut jo jonkin aikaa, pyrin kuitenkin koko ajan oppimaan uutta. Aina kun liikun, opin lisää. Opin omasta kehostani ja mielestäni, niiden yhteisistä ja erillisistä rajoista, kivusta - siitä, mikä on vaaratonta kipua, mikä vaatii huomiota. Opin jaksamisesta ja jaksamattomuudesta. Opin armollisuudesta omaa kehoa kohtaan, mutta samalla myös siitä, koska tiedän vaatia siltä enemmän.
Ihminen on luotu liikkumaan. Me emme koskaan valmistu Elämän liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Jos lakkaa liikkumasta, alkaa rapistua. Se tapahtuu hitaasti, asteittain, varkain. Liikkumattomuuden vaikutukset lävähtävät tapetille, kun on jo liian myöhäistä korjata kaikki ne haitat, joita inaktiivisuus on aiheuttanut. Muutoksia voi hidastaa, ehkä peruuttaakin vähän. Mutta vuosien käyttämättömyys jättää kehoon jälkensä. Tämän vuoksi liikkumattomuudesta on pakko olla huolissaan. Moni vaiva kun on helposti liikunnalla ennaltaehkäistävissä.
Liikunta ei ole ylikireitä trikoita, erottuvia lihaksia, hikeä, loppuun asti puristettuja suorituksia, kehonkoostumuksien mittailua ja hyvännäköisiä ihmisiä. Se ei myöskään ole huonoa omaatuntoa liikkumattomuudesta, alemmuuden tunteita ja häpeää omasta kehosta. Kaupallinen mielikuva liikunnallisuudesta on hankala, koska osaa sen tarjoamat visiot motivoivat, osaa masentavat. Jos fokus on voimakkaasti ulkonäössä, terveen liikunnallisen kehon määritelmä rajaa suurimman osan meistä ihanteen ulkopuolelle.
Aikuisiällä olen kokeillut vaikka mitä lajeja. Siksi, että se on ollut kivaa. Vaikka liikkujana olen sammaloitunut jo jonkin aikaa, pyrin kuitenkin koko ajan oppimaan uutta. Aina kun liikun, opin lisää. Opin omasta kehostani ja mielestäni, niiden yhteisistä ja erillisistä rajoista, kivusta - siitä, mikä on vaaratonta kipua, mikä vaatii huomiota. Opin jaksamisesta ja jaksamattomuudesta. Opin armollisuudesta omaa kehoa kohtaan, mutta samalla myös siitä, koska tiedän vaatia siltä enemmän.
Ihminen on luotu liikkumaan. Me emme koskaan valmistu Elämän liikuntatieteellisestä tiedekunnasta. Jos lakkaa liikkumasta, alkaa rapistua. Se tapahtuu hitaasti, asteittain, varkain. Liikkumattomuuden vaikutukset lävähtävät tapetille, kun on jo liian myöhäistä korjata kaikki ne haitat, joita inaktiivisuus on aiheuttanut. Muutoksia voi hidastaa, ehkä peruuttaakin vähän. Mutta vuosien käyttämättömyys jättää kehoon jälkensä. Tämän vuoksi liikkumattomuudesta on pakko olla huolissaan. Moni vaiva kun on helposti liikunnalla ennaltaehkäistävissä.
Liikunta ei ole ylikireitä trikoita, erottuvia lihaksia, hikeä, loppuun asti puristettuja suorituksia, kehonkoostumuksien mittailua ja hyvännäköisiä ihmisiä. Se ei myöskään ole huonoa omaatuntoa liikkumattomuudesta, alemmuuden tunteita ja häpeää omasta kehosta. Kaupallinen mielikuva liikunnallisuudesta on hankala, koska osaa sen tarjoamat visiot motivoivat, osaa masentavat. Jos fokus on voimakkaasti ulkonäössä, terveen liikunnallisen kehon määritelmä rajaa suurimman osan meistä ihanteen ulkopuolelle.
Terve keho on jollakin tapaa toiminnallinen keho, koosta ja iästä ja sukupuolesta tai liikuntaelon alkutaipaleesta huolimatta. Liikuntarajoituksista huolimatta. Jos sinulla on niin paljon energiaa, että jaksat työpäivän hyvin; jos saat nukuttua; jos nautit syömistäsi aterioista ja ruokasi on edes 70% terveellistä; jos sinulla on tärkeitä ihmissuhteita; jos hyväksyt itsesi ja olet itsellesi ystävä - näillä asioilla on merkitystä. Ja kun liikut, liikut kuinka voit ja koska voit, ja mitä enemmän liikut, sitä enemmän tutustut itseesi ja siihen, mihin kehosi pystyy! Ja huomaat, miten mielesi vaikuttaa kehoosi, ja kehosi mieleesi.
Liikunnan syvin olemus katoaa, jos liikutaan vain suorituskyvyn optimoinnin tai optimaalisen ulkonäön vuoksi. Mutta sen voi löytää uudestaan suuntaamalla itseään ulkoapäin katsovan katseensa toiseen suuntaan ja häpeämättä ja itsekeskeisesti alkaakin liikkua vain oman psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen terveytensä vuoksi. Jotta elämässä olisi terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä ja terveellistä itserakkautta joka päivä sen loppuun saakka.
Lisätietoa:
Terveyden määritelmä (WHO)
UKK-instituutin liikkumissuositukset (2020)
Liikunnan terveysvaikutukset
Kuva: onnimanni
Kommentit
Lähetä kommentti